Nykyinen Otalammen alue muodostuu vanhoista Vihdin kunnan itäosassa sijainneista Tuohilammen, Härkälän, Salmin, Ruskelan, Ollilan sekä Siippoon kylistä. Näiden Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolella sijainneiden kylien tunnettu syntyhistoria ulottuu aina keskiajalle saakka. Nykyisen maiseman juuret ovat peräti 7000 vuoden päässä, jolloin nykyiset pellot olivat vielä veden peitossa. Keskiajalla asutus syntyi moreeniselänteille ja veden alta paljastuneet viljavat savimaat raivattiin viljelykäyttöön. Moreenimaalle oli hyvä perustaa talo ja vanha järvenpohja sopi erinomaisesti viljelykseen.
Otalammen asuttaminen
Otalammen varhaisin tunnettu asutus on 1500-luvulta, ja se sijoittuu Tuohilammen etelärannalle, Härkälänjokilaaksoon sekä Salmijärven rannoille. Vuonna 1550 Härkälän kylässä oli kuusi taloa, Ollilassa kaksi ja Ruskelassa viisi. Tuohilamella tiedetään vuonna 1600 olleen kolme taloa. Otalammen keskiosassa sijaitsevat vanhat, viljavat viljelylaaksot, jotka ovat maata peittäneen Itämeren 7000 vuotta sitten vallinneen Ancylusjärvi-vaiheen pohjaan kerrostunutta savea.
Vuonna 1649 muodostettiin Härkälän kartano kahdesta lahjoitustilasta. Kartano nautti verovapautta säteritilana vuoteen 1682 saakka, jonka jälkeen siitä tuli säteriratsutila. 1800-luvulla tilalla oli toistakymmentä torppaa, saha ja meijeri. Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1870-luvulla. Salmin eli Fredriksgårdin kartano toimi säteriratsutilana vuodesta 1682. Kartanolla oli 1840-luvulla 11 torppaa, kotitarvemylly ja vesisaha. Kartanon viimeisin 1870-luvulla rakennettu päärakennus on purettu. Tuohilammen kartanoksi kutsuttu tila ei ole varsinainen verovapautta nauttinut kartano, vaan entinen ratsutila. Tilalla oli 1800-luvulla 5-11 torppaa.
1700-1800-luvuilla perustetut torpat sijoittuivat teiden varsille ja peltoalueiden reunoille, perustamisolosuhteiltaan suotuisille moreeniselänteille. 1800-luvulta 1900-luvulle Härkälä oli eräs Vihdin suurimmista torpparikylistä.
Rautatie työllistää
Hanko-Hyvinkää rautatien rakennustyöt aloitettiin vuonna 1871. Rautatien rakennutti pietarilaisten liikemiesten muodostama yhtiö. Radan rakentajat olivat sekä venäläisiä, että suomalaisia. Rakennustyömaa oli valtava; työmiehille oli jopa oma sairaala ja hautausmaa Lankilassa. ”Hankopaana” vihittiin käyttöön 8.10.1873.
Otalammen asema rakennettiin vuosina 1898-99. Radan myötä asutus asemataajamassa alkoi asteittain tiivistyä. Rautatiellä oli suuri merkitys myös alueen maa- ja metsätaloudelle. Vuonna 1915 Otalammen asemalta lähti maitoa yli 2,5 miljoonaa kiloa ja halkoja yli 20 000 tonnia. Moni otalampelainen sai elantonsa rautatien tai aseman työllistäminä.
Rautatien myötä palveluammattien harjoittajat hakeutuivat aseman läheisyyteen. Kylällä toimi mm. kirvesmiehiä, kauppiaita, suutari, seppä, teurastaja, kestikievari, liikennöitsijä ja puhelinkeskus.
Kansalaissota ja konkurssit
Kansalaissodassa Otalampikaan ei välttynyt kahakoilta. Punakaartin Vihdin pataljoonan päällikkö Arvid Jalava oli Otalammelta, samoin kuin kirjailija Hilda Tihilä, joka perusti aseistetun punakaartin naistenosaston. Valkoiset perustivat alueelle suojeluskunnan oman osaston. Molemmat osapuolet tekivät sodan aikana väkivallantekoja myös Otalammella.
Härkälän kartanon konkurssien seurauksena, vuosina 1925 ja 1932, kartanon maat siirtyivät Suomen valtiolle ja ne lohkottiin ja myytiin. Asuinpalstat myytiin pääosin vanhoilta asuinpaikoilta kuten torppien tonteilta, jolloin perinteinen kylämaisema kuitenkin säilyi.
Sivistystoimintaa ja kesäasukkaita
Kortjärven kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1892. Vuonna 1922 Härkälään perustettiin alakansakoulu ja pari vuotta myöhemmin koulun nimi muutettiin Härkälän kouluksi. Siippoon kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1914 ja alakansakoulu vuonna 1923. Ruskelan kansakoulu ja alakansakoulu aloittivat toimintansa vuonna 1926.
1900-luvun alku oli vilkkaan yhdistystoiminnan aikaa: Vuodesta 1904 Otalammella toimi oma raittiusyhdistys, vuonna 1906 perustettiin Otalammin nuorisoseura ja Otalammen työväenyhdistys.
Otalammen rannoille alkoi tulla lähinnä helsinkiläisten kesäasutusta 1930-luvulla, kun Härkälän kartanon konkurssin seurauksena useita rantatontteja tuli kaupan. Helsingistä Otalammelle kuljettiin joko junalla Hyvinkään kautta tai tietä pitkin Nurmijärven kautta, sillä Vanhaa Porintietä ei vielä ollut. Tämä ”Tannerin tienä” tunnettu yhteys rakennettiin vasta 1950-luvulla. Muilta osin nykyinen tiestö noudattelee hyvin pitkälle vanhoja tielinjauksia.
Sotavuodet
Myös sotiemme aikaan rautatiellä oli suuri merkitys. Pakkomääräyksin yhteiseen käyttöön määrättyä maatalous- ja puutavaraa ajettiin Otalammen asemalle, josta sitä toimitettiin eteenpäin rintamalle.
Sodan aikana, vuonna 1942 Kalevalaiset Naiset ry perusti Otalammelle Leponiemen kiinteistöön äitikodin, jonka tarkoituksena oli tarjota kolmen viikon maksuttomia lomia suurperheiden äideille.
Sodan jälkeen siirtoväkeä asutettiin lähinnä vanhojen kylien takamaille, kuten esimerkiksi Laurin suunnalle. Otalammen alue laajeni ja sen kulttuurielämä vilkastui. Talkoovoimin rakennettiin Ruskopirtti, jossa pidettiin iltamia ja esitettiin näytelmiä. 1960-70-luvuilla Ruskopirtille tuli lähiseuduilta bussilasteittain nuoria tansseihin.
Lähteet:
Myllyniemi Seppo, Vihdin historia 1800-1918, Vihti venäjän vallan aikana. Jyväskylä 1990.
Soikkeli Kaarle, Vihdin historia osat I-II. Helsinki 1932.
Ketola Eino, Vihdin historia 1918-1965 osat I-II. Jyväkylä 1997.
Högström Hilkka, Otalammen rakennusinventointi 1993. Vihdin Museo.
Forsius-Nummela Johanna. Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Vihti 1994.